| Sivu päivitetty 4.5.2010, Kari Laukkanen |
Edellinen sivu Sivun loppuun Tulosta |
 |
Vappu 2010
Sakari
Lepola
Puheenjohtaja
Puuliitto
Arvoisa
suomalaisen työn ja työväen kansainvälistä juhlaa viettävä väki!
Viime
vuosi merkitsi työmarkkinoiden kehitykselle murroskohtaa. Työnantajat
arvioivat sopivan ajan koittaneen valtansa voimistamiseksi. Ensin he
irtisanoivat yksipuolisesti tupona tunnetun keskitetyn neuvottelumallin.
Heti perään Elinkeinoelämän keskusliiton johdolla työnantajaliitot
lukitsivat itsensä ns. palkka-ankkurilla tiukasti paikalleen.
Kun
työnantajien etukäteen laatima käsikirjoitus uusien työehtosopimusten
sanelemiseksi nostatti vastarintaa palkansaajien keskuudessa, syntyi tästä
suuri poru erityisesti ahtaajien lakkoillessa. Sen lisäksi EK:lla oli
otsaa pyytää SAK:ta kumppaniksi tavoitteenaan palkansaajien lakko-oikeuden
rajoittaminen. SAK tietysti piti kiinni palkansaajien ja kansalaisten
perusoikeuksista, ja ymmärrettävästi myös kieltäytyi tarjotusta
juoksupojan ja käsikassaran roolista.
Tuossa muuten kuvastuivat
työnantajien nykyisin käyttämät opit: hajoita ja hallitse, rajoita ja
kahlitse. Se ei ole uutta auringon alla. Päinvastoin se on vanhakantaista
ja puhtaaksiviljeltyä valtapolitiikkaa taholta, joka mielellään
profiloituu julkisuudessa tulevaisuuden ja kehityksen erityisenä näkijänä.
Siinä
tulevaisuuskuvassa ay-liikkeellä on kiinalaisen ay-liikkeen status ja
työntekijöiden asema sen mukainen.
Haluan sanoa teille, että
suomalainen ay-liike ei tule milloinkaan tähän rooliin taipumaan.
Kuluvan
talven sopimuskierroksen opetus olkoon se, että ay-liike tarvitsee
parempaa koordinaatiota ja yhteisiä laatutavoitteita. Muutosturvan
kehittäminen sopii sellaiseksi hyvin. Jos yritysmaailma haluaa lisää
liikkumavaraa, tarvitsevat työntekijät enemmän turvaa. Ihmiset eivät saa
olla heiteltävissä sinne sun tänne. Yritysten tehtävänä on myös luoda
hyvinvointia ihmisille, ei pelkästään ajaa osakkeenomistajien etua.
Sopimuskierros
osoitti edelleen sen, että ay-liikkeen on vahvistettava ja kehitettävä
omia rakenteitaan. Tällä neuvottelukierroksella olisi teollisuuden
suurliitto ollut vahvempi ja neuvottelutulokset olisivat olleet parempia.
Ehkä osaamme ottaa tästäkin oppia tulevaisuuden varalle.
Työmarkkinoiden
neuvottelumekanismi on työnantajien toiminnan takia tällä hetkellä
viallinen. Nyt pitää kuitenkin katsoa kokonaisuutta, ottaa seuraava askel
ja löytää uudenlainen tupo.Toisin sanoen uusi toimintamalli, jolla
kansantaloutta ja työmarkkinoita hoidetaan.
Suomelle ei ole
eduksi, jos työmarkkinoilla neuvotellaan vain sopimusalakohtaisista
asetelmista, jolloin tulokset muodostuvat sen mukaan kumpi osapuoli on
kulloinkin vahvemmassa asemassa. Se vahvempi osapuoli ei nimittäin aina
ole työnantaja, vaikka he tällä hetkellä niin kuvittelevatkin.
Hyvät
kuulijat,
Meillä on kaikki edellytykset saada Suomi nousuun, jos vain
haluamme. Metsäteollisuus on edelleen tärkeä tekijä suomalaisen
hyvinvoinnin luomisessa. Sen toiminnalle on taattava kilpailukykyiset
edellytykset muun muassa puun saatavuuden ja energiaratkaisujen avulla.
Puurakentamisen lainsäädännölliset esteet on poistettava ja Suomesta on
tehtävä puurakentamisen mallimaa. Vain siten voimme kehittää alan vientiä
ja mekaanisen puunjalostuksen tuotantoa.
Puurakentamisen ja
laajemminkin puun käytön lisäämisellä kuljetaan vahvasti myös kohti
vihreää kasvua. Pelkästään Euroopassa kymmenen prosentin kasvu puutalojen
määrässä vähentäisi hiilidioksidin määrää niin, että se vastaisi 25
prosenttia Kioton sopimuksessa sovituista vähennyksistä.
Jos
Euroopan asuntorakentaminen perustuisi puuhun betonin sijasta, vähenisi
luonnonvarojen ja energian kulutus kymmeniä prosentteja samoin kuin
hiilidioksidipäästöt. Ja kun rakentamisessa käytetyn puun tilalle
kasvatetaan uusia puita, aletaan puhua hiilidioksidinielun merkittävästä
suurentamisesta.
Puu on myös energiatehokas rakennusmateriaali.
Ensinnäkin sen luonnollinen solurakenne eristää lämpöä. Toiseksi kun
puiset rakennustuotteet poltetaan energiaksi elinkaarensa lopussa, voidaan
tuottaa jopa enemmän energiaa kuin mitä niiden valmistamiseen tarvittiin.
Nyt
tarvitaan poliittisia päätöksiä joilla luodaan edellytykset
ympäristö-ystävälliselle puurakentamiselle, sillä puussa ja rakentamisessa
on Suomella käsissään todellinen valttikortti globaaleilla markkinoilla.
Arvoisa
juhlakansa,
Teollisuus on hyvinvointimme perusta. Sen
toimintaedellytykset on turvattava kaikkina aikoina. Vastapainoksi
yrityksiltä edellytetään kaikissa olosuhteissa vastuullista toimintaa ja
hyvää työnantajapolitiikkaa. Lähimenneisyyden tapahtumien perusteella ei
metsäteollisuudelle voida tästä kovin korkeita pisteitä antaa. Onhan se
muun muassa tarmokkaasti osallistunut työurien lyhentämiseen.
Työurat
kuitenkin pitenevät vain, jos ihmisillä on töitä. Se ei onnistu
lakisääteistä eläkeikää nostamalla tai eläkkeitä leikkaamalla. Nykyiset
eläkelait mahdollistavat jopa 50 vuoden työuran, jos työnantajat vain
antavat mahdollisuuden sen toteuttamiseen.
Todellisuudessa yli
50-vuotiaat alkavat kuitenkin olla jatkuvan irtisanomisuhan alla ja pitkä
työura jää monelle vain haaveeksi. Ikääntyvistä työntekijöistä halutaan
tehdä pätkätyöläisiä ja työvoimareserviä, jota nöyryytettäisiin
keinotekoisilla työllisyyskursseilla ja ilmaisina työharjoittelijoina
vuosikymmenten työuran päätteeksi. Se on ihmisarvoa alentavaa toimintaa.
Koko
työurien pidentämiskeskustelun taustalla ovatkin vain rahakysymykset,
koska työnantajat eivät halua kantaa vastuutaan monesti itse aiheuttamansa
työttömyyden kustannuksista.Nämä kustannukset yritetään vyöryttää vain
palkansaajien maksettavaksi.
Toisaalta haluan todeta, että maassamme on
runsaasti tehtyjen sopimusten mukaan toimivia ja hyvää yhteistoimintaa
harjoittavia työnantajia. Löytyy myös sellaisia poikkeuksellisia
yrityksiä, jotka eivät ole edes lomauttaneet työntekijöitään.
Myös
uusia yritystoiminnan, työntekijöiden työolojen ja työehtosopimustoiminnan
kehittämisen yhteishankkeita on vireillä työnantajajärjestöjen kanssa.
Yhteistoiminnan
taito ja tahto eivät siten ole meiltä mihinkään kadonneet. Meillä on
pohjaa, mille rakentaa, mutta sitä pohjaa on laajennettava ja
vahvistettava.
Työelämän kehittämisen lisäksi suomalaisten henkiset
resurssit kaipaavat laajan remontin. Meidän on luotava uusi yhteistyön ja
tulevaisuuden uskon ilmapiiri. Meidän ei pidä antaa valtaa
eriarvoisuudelle ja itsekkyydelle. Se tie johtaa ihmiset ja erityisesti
nuoret pahoinvointiin.
Me voimme tehdä muutoksen seuraavissa
eduskuntavaaleissa jos niin tahdomme. Ja kun tahtoo, niin myös voittaa,
kuten laulussa sanotaan.
Hyvät ystävät ja toverit,
Näillä
sanoilla toivotan teille kaikille iloista ja elämänmyönteistä vappua!
|
|
| Edellinen sivu Sivun alkuun Tulosta |
|
